TAIKATALVI

Lauantai 7.11.2009 klo 18:33 - Taina Saikkonen

AJATELLA, AJATELLA, SANOI MUUMI-MAMMA TIRKISTELLEN KOHTI AURINKOA. ELÄMÄ ON AIKA KUMMALLISTA: TÄSSÄ SITÄ ON KULKENUT JA USKONUT, ETTÄ HOPEATARJOTINTA VOI KÄYTTÄÄ VAIN YHDELLÄ TAVALLA JA SITTEN SE ONKIN PAREMPI JOHONKIN AIVAN MUUHUN. JA KAIKKI SANOVAT: SINÄ LAITAT LIIKAA HILLOJA JA MITEN OLLAKAAN KAIKKI TULEE KUITENKIN SYÖDYKSI!

Tämän Tove Janssonin runon lähetti vuosia sitten ystävämme TARJA NUOTIO. Tarjahan ahersi ja kantoi vastuuta Maskun kunnassa luottamushenkilönä ja valtuutettuna 12 vuotta. Kiitos hänelle niistä vuosista.

Vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja JUTTA URPILAINEN  julisti vaalikampanjamme teemaa:" Suomi on rakennettu suurilla unelmilla: itsenäisyys, äänioikeus ja peruskoulu. Ja että ihmisellä saa ja pitää olla unelmia. Vaihtoehdottomuuden aika on ohi".

Suomen naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 ja samana vuonna valittiin Suomen eduskuntaan ensimmäinen naiskansanedustaja.

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 oli äitini isänäiti, FIINU,  37-vuotias 8 lapsen äiti. Fiinu syntyi ja eli elämänsä Tarvasjoella. Hän oli käynyt kiertokoulua ja osasi lukea. Hän sai Valtteri-puolisonsa kanssa 8 lasta. Ensimmäinen lapsi kuoli synnytykseen, tuberkuloosi vei kaksi tytärtä ja ja talvisota pojan. Neljä lasta pysyi hengissä Fiinun elämän ajan.

Torppariperheellä oli talossaan tupa ja kaksi kamaria sekä  ulkorakennuksina sauna, puuliiteri, viljavarasto ja navetta. Heillä oli hevonen, muutamia kanoja, lehmiä ja lampaita ja pläntti viljelysmaata. Valtteri kulki kylällä Tappurinsa kanssa kun oli  viljan puinnin aika  ja Fiinu ompeli. Heidän lapsensa  oppivat lukemaan Tarvasjoen parivuotisessa alakoulussa.

Fiinulla ei ollut juurikaan meidän ajan vaihtoehtoja naisena,äitinä ja ompelijana. Toisaalta Fiinu  osasi eri asioita ja taitoja, joita me emme osaa, taitoja, joita me emme kuitenkaan  tarvitse tänä päivänä.  Jotta  Fiinu sai lankaa tai kangasta kasvatti hän ensin lampaita ja viljeli pellolla pellavaa. Lampailta hän keri villan, pesi ja käsitteli sen nyppimällä ja kuohkeutti karstaamalla.

Kasvikuitujen, kuten pellavan, valmistelu oli monimutkaisempaa: pellava nyhdettiin maasta siementen kypsyttyä, sitten rohdinlaudalla poistettiin siemenkodat ja kasvit liotettiin vedessä muutaman viikon. Liotuksen jälkeen oli kuivaus ensin ulkoilmassa, sitten kuumassa saunassa. Senjälkeen kuivatut pellavat loukutettiin, lihdattiin ja harjattiin. Kehruuaines,  villa tai pellava, nyhdettiin kehruupuuhun ja muotoiltiin langaksi vasemmalla kädellä oikean pyörittäessä värttinää. Rukki oli modernimpi poljettava kehruuväline. Ja viimein Fiinu sai kudottua kangaspuilla kangasta, virkattua pellavalangalla pitsiliinoja ja neulottua villalangasta sukkia ja neuleita.

Kun toinen maailmansota päättyi Fiinulla oli elossa ainakin kaksi tytärtä ja sodasta palannut poika ja poika ,joka oli kadonnut. Muutaman vuoden päästä sodan päättymisestä Tarvasjoen pappi tuli Fiinun luo ja pyysi siunauslupaa kadonneelle pojalle. Fiinu halusi kuitenkin vielä odottaa poikaansa ja kävi niin, että sotavankina Siperiassa ollut poika palasi kotiin.

Minä muistan hyväntuulisen punanenäisen ja -poskisen Fiinu-mummun ompelemassa Singer-ompelukoneensa äärellä. Viimeisinä vuosina Fiinulle piti puhua kovaa heikentyneen kuulon vuoksi. Olin 13-vuotias, kun Fiinu-mummu kaatui, jolloin lonkka  murtui ja hän lähti muutaman kuukauden päästä Valtterinsa ja lastensa luo taivaaseen.

Tänä päivänä yksi Fiinun lapsista on vielä elossa ja tietenkin useita lastenlapsia ja lastenlastenlapsia ja lastenlastenlastenlapsia. Meillä on muistona Fiinun singer-ompelukone, kehruupuu, värttinä ja rukki sekä puisia lankarullia, lankarullien telineitä, pitsiliinoja ja lastenvaunut.

Minä uskon Fiinun unelmoineen virkatessaan ruusunkuvioisia pitsiverhoja ja varmasti hänellä oli onnen hetkiä pitkän ja raskaankin elämänsä aikana.

 

Terveisin Taina Saikkonen

PS. Viime syksyn Maskun demareiden Ruusun-lehdessä oli valtuuston jättäneen  Raimo Holopaisen viisas  kirjoitus , jossa oli mm. näin: " osa perheistä kamppailee toimeentulon minimirajoilla, siksi meidän parempituloisten on oltava valmiita rahoittamaan kunnallisia palveluja verovaroin, myös kalliimman veroprosentin muodossa".  Näin on!

Hiekkalaatikolla

Sunnuntai 24.5.2009 klo 20:09 - Taina Saikkonen

Luonnolla ja auringonpaisteella on valtava voima ihmisen toiminnalle. Tuntuu, kuin energia

tuplaantuisi sitten pimeän vuodenajan. Keväällä kun linnut alkavat livertää kirkkaammin laulujansa

myös meidän ihmisten iloinen liverrys näkyy ja kuuluu ympärillämme. Ulos hiekkalaatikolle ilmestyvät suloiset pienet ämpärit ja lapiot.  Puutarhaliikkeet ja puutarhat täyttyvät innokkaista puutarhureista . On golf-kauden avajaisia ja avantouimareiden-kauden lopettajaisia. Liikenne vilkastuu pyöräteillä ja mopojen ja moottoripyörien pärinä lisääntyy. Veneilykausi alkaa ja luonto herää ympärillämme: elämän ikuinen ihme.

Rakennettu ympäristö ja rakentamaton ympäristö luovat pohjan kaikelle toiminnalle. Meillä ihmisillä on jokseenkin samanlaiset perustarpeet hyvän elämän saavuttamisessa: me tarvitsemme raitista ilmaa, puhdasta vettä ja ravitsevaa ruokaa. Me tarvitsemme lähimmäisiä ja ystäviä, turvallisen ympäristön, kodin, koulutuksen ja työtä.  Kun sairastumme ja ikäännymme, tarvitsemme yksilöllistä hoivaa ja apua. Eikö siis kunnallinen päätöksenteko luulisi olevan helppoa: otamme vain huomioon ihmisen perustarpeet ja elämänkaaren eri vaiheet ja teemme näitä tukevia hyviä päätöksiä.

Voisi sanoa myöskin, että järkevä rakentaminen ja ympäristön suojelu ovat osa mielenterveystyötä. Kun pieni lapsi leikkii hiekkalaatikolla hän kuvaa samalla elämäänsä ja ympäristöään. Hänelle tärkeät asiat muovautuvat hiekalle: lapsi rakentaa kodin ja tien. Tietä pitkin mennään tärkeisiin paikkoihin, kuten rannalle, kauppaan, pellolle, metsään jne. Hiekkalaatikolla eläydytään eri rooleihin. Kovasti on puuhaa, kun ensin keräillään lehtiä, käpyjä ja kiviä, jotka sitten asettuvat myyntikuntoon kaupan hyllylle. Erityisen kivaa on veden ja hiekan sekoitus: siitä saadaan kuravelliä. Kaiken toiminnan keskellä tärkeää on, että toinen ihminen jakaa leikin lapsen kanssa: "syömään, ruoka on valmista" kuuluu lapsen kutsu.

Meillä Maskussa on n.13 leikkipuistoa, joissa voi tehdä hiekkakakkuja. Leikkipuistot ovat kaikille avoimia tiloja. Siellä tapaa muita lapsia ja aikuisia. Leikkipuisto on pienten lasten kohtaamispaikka uusille ystäville ja kokemuksille. Siellä opetellaan vuorovaikutustaitoja sosiaalista elämää varten.

Tärkeä elementti lapsen kasvulle ja kehitykselle on metsä. Suomi on metsäinen valtio, vaikkakin valtaosa metsistä on talouskäytössä metsänomistajien ja teollisuuden tarpeisiin. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on luonnontilaisia ja vanhoja metsiä suojeltu. Lisäksi vapaita pieniä metsäkaistaleita olisi suojeltava ja vaalittava myöskin taajama-alueilla. Metsä ei ole pelkästään mielenterveyden edistämisessä tärkeä rentoutumispaikka, vaan metsä toimii myös kuin ihmisen keuhkot: puhdistaa ja hapettaa ilmaa. Pienikin metsäkaistale torjuu melua, suojaa auringolta ja on koti monelle eläinlajille. Metsässä voi retkeillä, metsästää, marjastaa ja sienestää.

Jokamiehenoikeus antaa mahdollisuuden liikkua luonnossa, kuitenkin niin, ettei omalla toiminnalla saa aiheuttaa haittaa maanomistajille. Saamme liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa, ei kuitenkaan pihamailla tai istutetuilla peloilla ja niityillä. Voimme poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. Saamme onkia, pilkkiä ja uida vesistöissä. Maskun kirjastosta saa mm. oppaan ekologisen elämäntavan tueksi: omilla teoillamme suojelemme luontoa ja säästämme luonnonvaroja tulevalle sukupolvelle. Lisäksi Maskun kunnan nettisivuilla voi tutustua Maskun kunnan arvokkaisiin luontokohteisiin.

"Vesi vanhin voitehista" on vanha sanonta, joka pitää tänään ja vielä huomennakin paikkansa. Nykyihminenkin on riippuvainen maankamaran raaka-aineista. Luonnonvarat riittävät jälkipolville, jos niitä käytetään ja hoidetaan kestävästi. Pohjavetemme on siis elintärkeä geologinen luonnonvara, jota meillä Suomessa on toistaiseksi riittänyt. Pohjavesi on maanpinnan alle imeytynyttä ja kerääntynyttä vettä, joka on tavallisesti sadevettä. Suuri osa suomalaisten käyttövedestä on pohjavettä, koska se on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi. Maa-aineksienotto ja tiet voivat pilata pohjavesiä.

Meillä Maskussa Masku-Nousianen-vesilaitos hankkii ja vastaa meidän juomaveden laadusta ja Maskun kunta jakaa vettä alueelleen. Raakaveden laadun seuranta on säädetty vesihuoltolaissa. Maskun vesijohtovesi on ollut laadultaan hyvää. Juomaveden ottoalueita ovat Humikkalan-, Karevansuon-, Alhon- ja Kairisten alueella olevat pohjavesialueet. Meidän kunnan merkittävin pohjavesialue sijaitsee siis kovin haavoittuvalla alueella, "kantamaskutaajaman"- suuntaisessa matalassa harjumuodostelmassa. Talousvettämme toimitetaan isoja putkia pitkin Lemuun ja Askaisiin ja Nousiaisiin, jopa Mietoisiin asti. Jätevesi johdetaan Raision puhdistamoon, tosin Lemussakin on pieni vedenpuhdistamo.

Maskussa on monta uimarantaa, johon voi pulahtaa virkistäytymään. Merenrantoja on Maskun Vähäjoumossa ja Maanpässä, sekä Lemun Kuunarpäässä ja Askaisten Pikisaaressa. Lisäksi meillä on Maskun Rivieralla vanhojen kaivantojen muodostama vesikokonaisuus: Isonkivenkuopan ranta ja Rivieran ranta. Näiden vesien laatua seurataan säännöllisesti ja viime vuonna 2008 uimavesien mikrobiologinen laatu oli hyvä ja täytti uimaveden laatuvaatimukset.

Vuosia sitten, lasteni ollessa pieniä, meillä oli kesävieraina 11-vuotiaat pojat, toinen Amerikasta ja toinen Italiasta. He viettivät leirikesää Suomessa. Leiriohjelmaan kuului viikonloppujenvietto suomalaisen perheen parissa. Poikien ollessa meillä aurinko paistoi lämpimästi. Kun sunnuntai-aamuna pakkasin kylmälaukkuun ison kasan juusto- ja makkaravoileipiä, hedelmiä, vettä ja mehua, oli kohteenamme uimaranta. Menimme Maskun Isonkiven rannalle uimaan. Päivä meni mukavasti, lapset rakensivat hiekkalinnaa ja kävivät välillä uimassa. Sitten syötiin eväitä ja taas mentiin uimaan ja rakennettiin hiekkalinnaa. Illalla pojat lähtivät takaisin leirikeskukseen. He kiittivät viikonloppuvierailusta ja sanoivat kivointa olleen uiminen ja leikki uimarannalla.

Joskus vähemmän on paljon enemmän!

Nautitaan kesästä, se ei maksa mitään!     

Kesäterveisin: Taina Saikkonen

Paras Masku - huonompi Masku

Keskiviikko 21.1.2009 klo 15:36 - Tatu Puottula

Paras-hanke edellyttää sosiaalipalveluiden piiriin 20000 asukkaan väestöpohjan. Kyse on siis kaikista sosiaalipuolen palveluista, lukuunottamatta päivähoitoa. Nämä palvelut lohkaisee kunnan budjetista reilusti yli puolet, kyse ei ole siis mistään pikkujutusta. Terveyskeskuskuntayhtymä yhdessä Nousiaisten ja Vahdon kanssa on toiminut hyvin, mutta nyt tätä vaihtoehtoa pidemmällevietäessä pitäisi samaan yhtymään liittää sosiaalipuolen palvelut ja ottaa mukaan Mynämäki, jotta vaadittava 20000 asukasta saadaan palveluiden käyttäjäksi. Vahtohan liittyi Ruskoon ja ostaa palvelunsa Raisiosta.

Valtion taholta viesti on viime aikoina ollut selvä: Suomessa on liikaa kuntia. Kunnallisten palveluiden käyttäjäksi ja maksajaksi on saatava suurempi väestöpohja. Tulevaisuuden tähtäimessä on valtion taholta "kuntien muodostuminen työssäkäyntialueesta". Tavoitteena valtion taholta on saada kunnalliset palvelut saman tasoisiksi riippumatta asuinkunnasta. Maskussahan on totuttu tuottamaan laadukkaat palvelut poikkeuksellisen halvalla. Viimeisimmässä vertailussa Masku oli tuottanut terveyspalvelut kolmanneksi halvemmalla. Masku ei siis voi kuin hävitä kun Paras- hankkeen ehdot toteutetaan. Yksi asia on siis varma. Valitsee Masku minkä tahansa suunnan niin jälkiviisastelijat pääsevät ensi vuosikymmenellä louskuttamaan leukojaan.

Paras-hankkeen mukaan kaikille sosiaalipalveluiden piirissä oleville on tarjottava samantasoiset palvelut. Kuntayhtymäään pohjautuvassa mallissa sosiaalipalvelut olisi siis mitoitettava sen kunnan mukaan mikä nyt tarjoaa huonoimmat palvelut, tai vaihtoehtoisesti on otettava riski että maskulaiset joutuvat maksamaan naapurikuntien palveluita. Tämä tulisi toteutumaan "pohjoisessa vaihtoehdossa".

Maskun kunnanvaltuusto joutuu tekemään päätöksen helmikuun alussa siitä miten tulevaisuudessa saadaan Paras hankkeen vaatima väestöpohja sosiaalipalveluille. Haluamme tai emme niin samalla päätetään seuraavat kuntaliitoskumppanit. Seuraava kuntaliitos ei välttämättä tule olemaan "vapaaehtoinen" vaan määräys tulee valtion taholta. Nykyisen ja entisen alue-ja kuntaministerin lausunnoista on vähintäänkin rivien välistä voinut päätellä että sosiaalipalveluiden yhdistäminen on vasta alkua, seuraavaksi yhdistetään maksupohja sosiaalipalveluille, ja tästä onkin helppo yhdistää koko kunnat, kun yli puolet palveluista ja rahoituksestaon jo yhteistä. Itsenäisen Maskun vuodet ovat siis vähissä, valitettavasti.

Tavallisen kuntalaisen arjessa tuleva päätös ei tule konkreettisesti näkymään juuri mitenkään. Valitaanpa suunta minne tahansa niin toimivaa terveyskeskusta ei tulla siirtämään mihinkään, muut kunnalliset palvelut löytyvät oman kunnan alueelta, kuten tähänkin asti. Kyse on siis siitä haluaako nykyisen Maskun asukkaat ryhtyä maksamaan naapurikuntalaisten palveluita, vai sopiiko maskulaisille paremmin että nykyiset naapurikuntalaiset alkavat maksamaan nykyisten maskulaisten palveluita.

Kun me päättäjät helmikuussa teemme päätöksen, miten Paras-hanke toteutetaan, on valittavana todennäköisesti kaksi suuntaa, Naantali ja "pohjoinen vaihtoehto" Toinen on rahallisesti ja imagollisesti huomattavasti parempi kuin toinen. Kumpikin johtaa ennemmin tai myöhemmin itsenäisen Maskun loppumiseen. Valitkaamme siis oikein!


Tatu Puottula 20.1.2009

Nuutinpäivänä 2009 Maskussa

Perjantai 16.1.2009 klo 14:37 - Taina Saikkonen

 

keräilin joulukoristeita pois. Tähti, joulukuusenvalot, kyntteliköt, ikkunakoristeet ja ovikranssi löysivät entisen paikan isoäidin vanhassa arkussa. Tuntui taas haikealta viedä joulukuusi ja sen luoma valo ja tunnelma ulos ovesta. Vielä 15 vuotta sitten meillä sentään liikkui Nuutinpäivänä iloisia, hassunkurisesti pukeutuneita tytöntylleröitä, omia ja naapurinlapsia. Lapset kiersivät loruinensa lähitaloissa. Toiveena oli saada joulukauden viimeiset namikestitykset.

 

Vaikka Loppiainen päättää joulunpyhät niin suomalaisen kansanperinteen mukaan joulunaika jatkuu Nuutin päivään asti.Nuutin nimipäivä on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1708 alkaen tammikuun 13. päivän kohdalla. Sensijaan  sata vuotta aikaisemmin luki  ensimmäisen suomalaisen almanakantekijän S.A. Forsiuksen kalenterissa  Knuth  ,Nuutti, tammikuun 7 pv. kohdalla.

 

Tammikuun 7 pv. 2009, Akun nimipäivänä, syntyi ensimmäinen Uuden Maskun lapsi Tyksissä. Samanaikaan kun suloinen tytöntyllerö lepäsi Äidin lämpimällä rinnalla autuaan tietämättömänä ympärillä kuhisevasta maailmasta, hän oli saanut sairaala-ajan nimen ja  henkilötunnuksen. Ranteeseen oli hänelle laitettu samannumeroinen ranneke kuin äidilläkin.  Tieto hänen syntymästään oli  myöskin jo lähtenyt samana tai seuraavana arkipäivänä  väestörekisterikeskukseen Jyväskylään. Atk:n avulla suoraan väestötietojärjestelmään lähetetyn syntymäilmoituksen avulla  oli tytöntylleröllä  oikea henkilötunnus jopa samana tai viimeistään seuraavana syntymänjälkeisenä arkipäivänä.

 

Vaikka päivän pidentymisen jo huomaa, on pimeä aika vielä ympärillämme. Tammikuussa haluaisi olla autuaan tietämätön ympärillä kuhisevasta maailmasta. Kynttilän valossa on mukavaa laiskotella ja lukea rauhassa lukulampun alla hyvää kirjaa. Ja kun ulkonakin on niin pimeää ja märkää. Meillä maskulaisillahan  on laadukkaat kirjastopalvelut. On Maskun pääkirjasto, Niemenkulman lainausasema, Lemun kirjasto, Askaisten kirjasto ja Livonsaaren kirjasto. Lisäksi Vaski-verkkokirjastossa voi tutkia ja lainata 15 Varsinais-suomen kirjaston aineistoja.

 

Pian unelias ja hämyinen vuoden 2009 tammikuu on taittunut kohti valoisampia ja toimeliaampia päiviä. Tosin Uuden Maskun seuraavan neljän vuoden kunnanvaltuutetut yhdessä virkamiesten kanssa ovat olleet jo toimeliaita.Luottamushenkilöiden valinnat on tehty Maskun kunnanhallitukseen ja lautakuntiin. Samoin talousarvio vuodelle 2009  sekä taloussuunnitelma 2010-2011 .Talousarvion tulothan kootaan kunnallisverotuksen, kiinteistöverojen, yhteisöverojen ja valtionosuuksien avulla.  Muuttaessani vuonna 1987 Maskuun meitä oli 4075 asukasta ja veroäyri oli 16.25%. Vuonna 2009 meitä maskulaisia on n. 9370 ja tuloveroprosentti on 16.5.  Näiden kahdenkymmenen vuoden aikana Maskun kuntatalouden tila on pysynyt tasaisen vakaana. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Kun seuraa maailmantalouden kehitysnäkymiä tai ennusteita ja tutustuu kuntatalouden tilan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioon, ei voi muuta todeta kun nöyrin mielin yrittää täyttää luottamushenkilöille asetettuja odotuksia.

 

Pidetään me  kaikki jalat lämpiminä ja huolehditaan lähimmäisistämme. Minäkin ostin joulumyyjäisissä lukuisat parit villasukkia. Joulukuusen alle ne asetin  lahjapaperiin käärittynä . Jokainen  läsnäolija meidän menneenä Jouluna sai  siis  villasukat. Tässä kun ikääntyy niin jalat palelevat. Tänä vuonna saavat syntyvät lapsetkin villasukat. Suomen Marttaliitto lahjoittaa jokaiselle Suomessa vuonna 2009 syntyneelle vauvalle villasukat. Marttayhdistyksillä pitää olla iso joukko sukankutojia, jotta kaikki  n.  60 000   vauvaa saavat  omat sukkansa. Maskun ensimmäinen  vuonna 2009 syntynyt  tytöntyllerö sai ainakin lehmuksenvihreät töppöset.

 

Mukavaa keskitalven aikaa kaikille! Taina Saikkonen

 

Uudet, pienet ja suuret Maskulaiset

Torstai 11.12.2008 klo 21:44 - Taina Saikkonen

Kesällä 2008 syntyi lapsi maskulaiseen perheeseen. Kolmentoista vuoden odotus oli päättynyt. Hiljaa toivottu, kauan kaivattu ja hartaasti odotettu lapsi syntyi. Tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt radallaan. Lapsi täytti ainutkertaisuudellaan koko tilan ja ajan. Rauha ja rakkaus täytti äidin ja isän sydämen ja kätilön sydämeenkin hiipi kiitollisuuden tunne siitä onnenhetkestä ja lahjasta jonka perhe oli saanut.

Ihmisen elämään sisältyy suuria onnentunteita ja iloisia kokemuksia sekä jää suloisia muistoja rakkaista hetkistä, joita on saanut elää.  Paljon on kuitenkin elämässä arkista aherrusta, työtä ja velvollisuuksia, jotka pitää hoitaa. Tulee surua ja särkyä; välillä väsyttää tai on riitaa ja erimielisyyttä. Kaiken tiedon, tohinan, muutosten ja mielenkiintoistenkin tapahtumien keskellä on vaikea välillä muistaa kuinka vähän ihminen voi tarvita hyvänolon ja hyvän elämän saavuttamisessa. Ja toisaalta kuinka erilaisia me ihmiset olemme pyrkiessämme omia unelmia kohti ja kuinka erilaiset asiat ja hetket tuovat meille tyytyväisyyttä .

Vuonna 2008 , joulukuun alkuun mennessä, syntyi Maskun kuntaan 81 vauvaa, Lemuun 22 vauvaa ja Askaisten kuntaan 5 vauvaa. Ensi vuonna, 2009, nämä 108 vauvaakin ovat uuden Maskun tulevaisuuden rakentajia. Vauvoja ja meitä muita maskulaisia on  vuoden 2009 alussa  yli 9300 . Vauvat ja me muut maskulaiset ihmiset tarvitsemme hyvän elämän saavuttamisessa tueksemme hyviä peruspalveluita.

Kodin vastuu on suuri, kun lähdetään rakentamaan lapsen elämää kohti aikuisuutta. Joskus rakkaus ei kuitenkaan riitä takaamaan lapselle helppoa ja aina onnellista elämää. Elämähän ei ole onnellisten hetkien muodostama jatkumo, vaan jokainen tarvitsee joskus apua  ja vaikeatkin asiat on kohdattava ja  hyväksyttävä ja parhaalla mahdollisella tavalla hoidettava.  Peruspalvelujen tehtävänä on tukea vauvojen kasvua ja parasta mahdollista kehitystä heidän vanhempia auttamalla. Hyvässä kunnassa, peruspalveluiden tuottamisen lisäksi, saa  apua ,neuvoa ja ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa,  kun ihminen apua tarvitsee. Vuonna 2009 Maskun kunnassa  meitä yli 9300 ihmisen joukkoa, yhdenhengen tai useamman hengen perheitä, on palvelemassa  sekä kunnan virkamiehet ja eril. palveluiden tuottajat myöskin 43  valtuutettua sekä varavaltuutetut.

Mitä mahtaa kuulua tänään kesällä 2008 syntyneelle lapselle ja hänen perheelleen? Entä mitä kuuluu muille 107 vauvalle ja heidän omaisilleen?  Toivottavasti heillä on ollut paljon onnellisia hetkiä ja jäänyt mukavia muistoja mieliin. Paljon on ollut myös työtä ja arkista aherrusta lapsen syntymän jälkeen.
Joulun lähestyessä  yritetään olla , me kaikki maskulaiset onnellisia tässä ja nyt. Nautitaan tästä hetkestä ja muistellaan vain mukavia asioita. Loppujen lopuksi ihmisellä itsellään on suuri vastuu ja mahdollisuus olla onnellinen omassa elämässään.

RAUHALLISTA JOULUN AIKAA JA ONNELLISTA VUOTTA 2009!

T. Maskun SDP:n uuden valtuustokauden 2009-2012  9jäsenisen valtuustoryhmän varavaltuutettu    Taina Saikkonen

Onko kuntaliitos haaste myös vapaa-aikasektorilla?

Sunnuntai 10.8.2008 klo 20:38 - Pekka Kautto

Vastaus otsikon kysymykseen mielestäni on, kyllä!

On paljon puhuttu kuntaliitoksen yhteydessä terveyskeskuksesta, vanhusten hoidosta sekä vähemmässä määrin myös koulupuolesta ja hyvä niin, asioista pitääkin keskustella kun tehdään kauaskantoisia päätöksiä.

Mutta onko kokonaan unohdettu vapaa-aika, no ei varmasti, mutta vapaa-aika puolen tuottamat palvelut eivät ole kuitenkaan olleet suurten keskustelujen aiheena.

Nämä ns. hyvinvointi palvelut ovat olleet yksi merkittävä osa Maskun kunnan tuottamista palveluista. Uskallankin väittää että harvalla 6000 asukkaan.kunnalla on tarjota näin kattavaa palvelujen kirjoa kun Maskuun on saatu luotua viime vuosien aikana.

Johtuneeko sitten eri harrastusten tai harrastajien suuresta määrästä, varmasti molemmista, niin vuorojen saanti etenkin liikuntahallilta on vaatinut joustavuutta ryhmiltä. Näin ollen olisikin ollut toivottavaa että Tammenahjoon rakennettu liikuntatila olisi ollut suurempi niin kuin vapaa-aika ltk:n ehdotus oli, onneksi sinne kuitenkin saatiin kauan toivottu ja kaivattu bänditila.

Nämä haasteet eivät suinkaan pienene, vaan kasvat kunnan suurentuessa vuoden alussa n.9000 asukkaan. kunnaksi. Uuden vapaa-aika ltk.n pestiin kun tulee kuulumaan myös nykyinen kirjasto-ja kulttuuri ltk. Tämä tulee vaatimaan tulevilta päättäjiltä huomattavasti laajenpaa tehtävä kenttää ja perhtymistä asioihin ltk:ssa.

On pystyttävä päätöksissä ottamaan huomioon myös "suur kunnan" reuna alueet.

Lähiliikuntapaikat eri muodoissaan, nuorten harrastustilat, raittiustyön vaatimukset jotka jo kylläkin ovat vanhoja tuttuja asioita vapaa-aika puolella, mutta niiden luominen tasapuolisesti kirjasto-ja kulttuuri palvelujen lisäksi koko kunnan alueelle tai helppo tavoitettavuus esim. perheille yhdessä lasten kanssa, on tulevien päättäjien vastuulla. Tämän päivän "saituus" kostautuu varmasti vuosien myötä suurina sosiaali ja/tai sairauskuluina.

Syksyn kunnallisvaaleissa päätetään myös näistä asioista monen muun palvelun lisäksi, tiedän että meiltä SDP.n listalta löytyy ihmisiä joilla on aivan aidosti halu tehdä hyviä päätöksiä kaikkien kuntalaisten parhaaksi.

                      9.8.2008

                     Pekka Kautto

                      vapaa-aika ltk:n Pj   (sdp)