Hiekkalaatikolla

Sunnuntai 24.5.2009 klo 20:09 - Taina Saikkonen

Luonnolla ja auringonpaisteella on valtava voima ihmisen toiminnalle. Tuntuu, kuin energia

tuplaantuisi sitten pimeän vuodenajan. Keväällä kun linnut alkavat livertää kirkkaammin laulujansa

myös meidän ihmisten iloinen liverrys näkyy ja kuuluu ympärillämme. Ulos hiekkalaatikolle ilmestyvät suloiset pienet ämpärit ja lapiot.  Puutarhaliikkeet ja puutarhat täyttyvät innokkaista puutarhureista . On golf-kauden avajaisia ja avantouimareiden-kauden lopettajaisia. Liikenne vilkastuu pyöräteillä ja mopojen ja moottoripyörien pärinä lisääntyy. Veneilykausi alkaa ja luonto herää ympärillämme: elämän ikuinen ihme.

Rakennettu ympäristö ja rakentamaton ympäristö luovat pohjan kaikelle toiminnalle. Meillä ihmisillä on jokseenkin samanlaiset perustarpeet hyvän elämän saavuttamisessa: me tarvitsemme raitista ilmaa, puhdasta vettä ja ravitsevaa ruokaa. Me tarvitsemme lähimmäisiä ja ystäviä, turvallisen ympäristön, kodin, koulutuksen ja työtä.  Kun sairastumme ja ikäännymme, tarvitsemme yksilöllistä hoivaa ja apua. Eikö siis kunnallinen päätöksenteko luulisi olevan helppoa: otamme vain huomioon ihmisen perustarpeet ja elämänkaaren eri vaiheet ja teemme näitä tukevia hyviä päätöksiä.

Voisi sanoa myöskin, että järkevä rakentaminen ja ympäristön suojelu ovat osa mielenterveystyötä. Kun pieni lapsi leikkii hiekkalaatikolla hän kuvaa samalla elämäänsä ja ympäristöään. Hänelle tärkeät asiat muovautuvat hiekalle: lapsi rakentaa kodin ja tien. Tietä pitkin mennään tärkeisiin paikkoihin, kuten rannalle, kauppaan, pellolle, metsään jne. Hiekkalaatikolla eläydytään eri rooleihin. Kovasti on puuhaa, kun ensin keräillään lehtiä, käpyjä ja kiviä, jotka sitten asettuvat myyntikuntoon kaupan hyllylle. Erityisen kivaa on veden ja hiekan sekoitus: siitä saadaan kuravelliä. Kaiken toiminnan keskellä tärkeää on, että toinen ihminen jakaa leikin lapsen kanssa: "syömään, ruoka on valmista" kuuluu lapsen kutsu.

Meillä Maskussa on n.13 leikkipuistoa, joissa voi tehdä hiekkakakkuja. Leikkipuistot ovat kaikille avoimia tiloja. Siellä tapaa muita lapsia ja aikuisia. Leikkipuisto on pienten lasten kohtaamispaikka uusille ystäville ja kokemuksille. Siellä opetellaan vuorovaikutustaitoja sosiaalista elämää varten.

Tärkeä elementti lapsen kasvulle ja kehitykselle on metsä. Suomi on metsäinen valtio, vaikkakin valtaosa metsistä on talouskäytössä metsänomistajien ja teollisuuden tarpeisiin. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on luonnontilaisia ja vanhoja metsiä suojeltu. Lisäksi vapaita pieniä metsäkaistaleita olisi suojeltava ja vaalittava myöskin taajama-alueilla. Metsä ei ole pelkästään mielenterveyden edistämisessä tärkeä rentoutumispaikka, vaan metsä toimii myös kuin ihmisen keuhkot: puhdistaa ja hapettaa ilmaa. Pienikin metsäkaistale torjuu melua, suojaa auringolta ja on koti monelle eläinlajille. Metsässä voi retkeillä, metsästää, marjastaa ja sienestää.

Jokamiehenoikeus antaa mahdollisuuden liikkua luonnossa, kuitenkin niin, ettei omalla toiminnalla saa aiheuttaa haittaa maanomistajille. Saamme liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa, ei kuitenkaan pihamailla tai istutetuilla peloilla ja niityillä. Voimme poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. Saamme onkia, pilkkiä ja uida vesistöissä. Maskun kirjastosta saa mm. oppaan ekologisen elämäntavan tueksi: omilla teoillamme suojelemme luontoa ja säästämme luonnonvaroja tulevalle sukupolvelle. Lisäksi Maskun kunnan nettisivuilla voi tutustua Maskun kunnan arvokkaisiin luontokohteisiin.

"Vesi vanhin voitehista" on vanha sanonta, joka pitää tänään ja vielä huomennakin paikkansa. Nykyihminenkin on riippuvainen maankamaran raaka-aineista. Luonnonvarat riittävät jälkipolville, jos niitä käytetään ja hoidetaan kestävästi. Pohjavetemme on siis elintärkeä geologinen luonnonvara, jota meillä Suomessa on toistaiseksi riittänyt. Pohjavesi on maanpinnan alle imeytynyttä ja kerääntynyttä vettä, joka on tavallisesti sadevettä. Suuri osa suomalaisten käyttövedestä on pohjavettä, koska se on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi. Maa-aineksienotto ja tiet voivat pilata pohjavesiä.

Meillä Maskussa Masku-Nousianen-vesilaitos hankkii ja vastaa meidän juomaveden laadusta ja Maskun kunta jakaa vettä alueelleen. Raakaveden laadun seuranta on säädetty vesihuoltolaissa. Maskun vesijohtovesi on ollut laadultaan hyvää. Juomaveden ottoalueita ovat Humikkalan-, Karevansuon-, Alhon- ja Kairisten alueella olevat pohjavesialueet. Meidän kunnan merkittävin pohjavesialue sijaitsee siis kovin haavoittuvalla alueella, "kantamaskutaajaman"- suuntaisessa matalassa harjumuodostelmassa. Talousvettämme toimitetaan isoja putkia pitkin Lemuun ja Askaisiin ja Nousiaisiin, jopa Mietoisiin asti. Jätevesi johdetaan Raision puhdistamoon, tosin Lemussakin on pieni vedenpuhdistamo.

Maskussa on monta uimarantaa, johon voi pulahtaa virkistäytymään. Merenrantoja on Maskun Vähäjoumossa ja Maanpässä, sekä Lemun Kuunarpäässä ja Askaisten Pikisaaressa. Lisäksi meillä on Maskun Rivieralla vanhojen kaivantojen muodostama vesikokonaisuus: Isonkivenkuopan ranta ja Rivieran ranta. Näiden vesien laatua seurataan säännöllisesti ja viime vuonna 2008 uimavesien mikrobiologinen laatu oli hyvä ja täytti uimaveden laatuvaatimukset.

Vuosia sitten, lasteni ollessa pieniä, meillä oli kesävieraina 11-vuotiaat pojat, toinen Amerikasta ja toinen Italiasta. He viettivät leirikesää Suomessa. Leiriohjelmaan kuului viikonloppujenvietto suomalaisen perheen parissa. Poikien ollessa meillä aurinko paistoi lämpimästi. Kun sunnuntai-aamuna pakkasin kylmälaukkuun ison kasan juusto- ja makkaravoileipiä, hedelmiä, vettä ja mehua, oli kohteenamme uimaranta. Menimme Maskun Isonkiven rannalle uimaan. Päivä meni mukavasti, lapset rakensivat hiekkalinnaa ja kävivät välillä uimassa. Sitten syötiin eväitä ja taas mentiin uimaan ja rakennettiin hiekkalinnaa. Illalla pojat lähtivät takaisin leirikeskukseen. He kiittivät viikonloppuvierailusta ja sanoivat kivointa olleen uiminen ja leikki uimarannalla.

Joskus vähemmän on paljon enemmän!

Nautitaan kesästä, se ei maksa mitään!     

Kesäterveisin: Taina Saikkonen