TAIKATALVI

Lauantai 7.11.2009 klo 18:33 - Taina Saikkonen

AJATELLA, AJATELLA, SANOI MUUMI-MAMMA TIRKISTELLEN KOHTI AURINKOA. ELÄMÄ ON AIKA KUMMALLISTA: TÄSSÄ SITÄ ON KULKENUT JA USKONUT, ETTÄ HOPEATARJOTINTA VOI KÄYTTÄÄ VAIN YHDELLÄ TAVALLA JA SITTEN SE ONKIN PAREMPI JOHONKIN AIVAN MUUHUN. JA KAIKKI SANOVAT: SINÄ LAITAT LIIKAA HILLOJA JA MITEN OLLAKAAN KAIKKI TULEE KUITENKIN SYÖDYKSI!

Tämän Tove Janssonin runon lähetti vuosia sitten ystävämme TARJA NUOTIO. Tarjahan ahersi ja kantoi vastuuta Maskun kunnassa luottamushenkilönä ja valtuutettuna 12 vuotta. Kiitos hänelle niistä vuosista.

Vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja JUTTA URPILAINEN  julisti vaalikampanjamme teemaa:" Suomi on rakennettu suurilla unelmilla: itsenäisyys, äänioikeus ja peruskoulu. Ja että ihmisellä saa ja pitää olla unelmia. Vaihtoehdottomuuden aika on ohi".

Suomen naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 ja samana vuonna valittiin Suomen eduskuntaan ensimmäinen naiskansanedustaja.

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 oli äitini isänäiti, FIINU,  37-vuotias 8 lapsen äiti. Fiinu syntyi ja eli elämänsä Tarvasjoella. Hän oli käynyt kiertokoulua ja osasi lukea. Hän sai Valtteri-puolisonsa kanssa 8 lasta. Ensimmäinen lapsi kuoli synnytykseen, tuberkuloosi vei kaksi tytärtä ja ja talvisota pojan. Neljä lasta pysyi hengissä Fiinun elämän ajan.

Torppariperheellä oli talossaan tupa ja kaksi kamaria sekä  ulkorakennuksina sauna, puuliiteri, viljavarasto ja navetta. Heillä oli hevonen, muutamia kanoja, lehmiä ja lampaita ja pläntti viljelysmaata. Valtteri kulki kylällä Tappurinsa kanssa kun oli  viljan puinnin aika  ja Fiinu ompeli. Heidän lapsensa  oppivat lukemaan Tarvasjoen parivuotisessa alakoulussa.

Fiinulla ei ollut juurikaan meidän ajan vaihtoehtoja naisena,äitinä ja ompelijana. Toisaalta Fiinu  osasi eri asioita ja taitoja, joita me emme osaa, taitoja, joita me emme kuitenkaan  tarvitse tänä päivänä.  Jotta  Fiinu sai lankaa tai kangasta kasvatti hän ensin lampaita ja viljeli pellolla pellavaa. Lampailta hän keri villan, pesi ja käsitteli sen nyppimällä ja kuohkeutti karstaamalla.

Kasvikuitujen, kuten pellavan, valmistelu oli monimutkaisempaa: pellava nyhdettiin maasta siementen kypsyttyä, sitten rohdinlaudalla poistettiin siemenkodat ja kasvit liotettiin vedessä muutaman viikon. Liotuksen jälkeen oli kuivaus ensin ulkoilmassa, sitten kuumassa saunassa. Senjälkeen kuivatut pellavat loukutettiin, lihdattiin ja harjattiin. Kehruuaines,  villa tai pellava, nyhdettiin kehruupuuhun ja muotoiltiin langaksi vasemmalla kädellä oikean pyörittäessä värttinää. Rukki oli modernimpi poljettava kehruuväline. Ja viimein Fiinu sai kudottua kangaspuilla kangasta, virkattua pellavalangalla pitsiliinoja ja neulottua villalangasta sukkia ja neuleita.

Kun toinen maailmansota päättyi Fiinulla oli elossa ainakin kaksi tytärtä ja sodasta palannut poika ja poika ,joka oli kadonnut. Muutaman vuoden päästä sodan päättymisestä Tarvasjoen pappi tuli Fiinun luo ja pyysi siunauslupaa kadonneelle pojalle. Fiinu halusi kuitenkin vielä odottaa poikaansa ja kävi niin, että sotavankina Siperiassa ollut poika palasi kotiin.

Minä muistan hyväntuulisen punanenäisen ja -poskisen Fiinu-mummun ompelemassa Singer-ompelukoneensa äärellä. Viimeisinä vuosina Fiinulle piti puhua kovaa heikentyneen kuulon vuoksi. Olin 13-vuotias, kun Fiinu-mummu kaatui, jolloin lonkka  murtui ja hän lähti muutaman kuukauden päästä Valtterinsa ja lastensa luo taivaaseen.

Tänä päivänä yksi Fiinun lapsista on vielä elossa ja tietenkin useita lastenlapsia ja lastenlastenlapsia ja lastenlastenlastenlapsia. Meillä on muistona Fiinun singer-ompelukone, kehruupuu, värttinä ja rukki sekä puisia lankarullia, lankarullien telineitä, pitsiliinoja ja lastenvaunut.

Minä uskon Fiinun unelmoineen virkatessaan ruusunkuvioisia pitsiverhoja ja varmasti hänellä oli onnen hetkiä pitkän ja raskaankin elämänsä aikana.

 

Terveisin Taina Saikkonen

PS. Viime syksyn Maskun demareiden Ruusun-lehdessä oli valtuuston jättäneen  Raimo Holopaisen viisas  kirjoitus , jossa oli mm. näin: " osa perheistä kamppailee toimeentulon minimirajoilla, siksi meidän parempituloisten on oltava valmiita rahoittamaan kunnallisia palveluja verovaroin, myös kalliimman veroprosentin muodossa".  Näin on!